Rakennusalan kestävän kehityksen rock-tähti: ”Kierrätys lisää kannattavuutta”

Amanda Borneke on tunnettu kestävän kehityksen suurena puolestapuhujana ja hän haluaa ihmisten ymmärtävän kuinka paljon kiertotaloudesta on hyötyä. Borneke haluaa, että Ruotsiin rakennetaan ensimmäinen kierrätysmateriaalista valmistettu korkea kerrostalo viiden vuoden sisällä. – Tiedon ja tiedostamisen taso aiheesta on edelleen hyvin alhainen. Suurin este on käsitys, että kierrätys heikentää kannattavuutta. Asia on itse asiassa juuri päinvastainen, hän kertoo.

AMANDAN VERKKOSIVUILTA voit lukea hänen tittelistään “kestävän kehityksen rock-tähti”. On elppo ymmärtää mistä nimitys on syntynyt. 28-vuotiaana naisena miesvaltaisella rakennusalalla Amandan alo kestävään kehitykseen on tarttuvaa.

“Vuoden 2010 tienoilla minulla oli jo käsitys ilmastonmuutoksesta, mutta en uskonut sen olevan totta. Lukiessani aiheesta, aloin lopulta ymmärtää, että tilanne on erittäin paha. Jos emme tee jotain resurssien tuhlaamisen estämiseksi, tulemme kuluttamaan planeettamme loppuun. Se sai minut heräämään ja tajuamaan, että myös muiden täytyy ymmärtää tämä todellisuus”, kertoo Amanda.

Opiskelu ja työskentely kestävän kehityksen valmentajana, on johtanut hänet nykyiseen työhönsä; kestävän kehityksen asiantuntijaksi Swecolle. Lisäksi hänet tunnetaan luennoitsijana ja podcast-tuottajana. Kaikki yhden asian puolesta - jotta useampi alan ihminen avaisi silmänsä kiertotaloudelle.

KYSE ON AJATTELUMALLISTA, jossa järjestelmällinen toiminta kantaa vastuuta. Uudelleenkäyttö on nopein tapa edistää ilmastoneutraalia toimintaa, varsinkin kun otetaan huomioon, että kolmannes kaikesta jätteestä tulee rakentamisesta ja purkamisesta. Rakennusalalla on uskomattoman suuri uusiokäytön potentiaali, jota emme tällä hetkellä hyödynnä, kertoo Amanda.

Hän viittaa muun muassa äskettäin julkaistuun The Circularity gap -raporttiin, joka osoittaa, että Ruotsi on asukasta kohden laskettuna yksi vähiten kierrätysmateriaalia käyttävistä maista. Alle neljä prosenttia Ruotsissa kierrätetään. Reilusti alle maailman keskiarvon.

– Emme ole niin hyviä, kuin luulemme, Amanda toteaa.

MUTTA JOTAIN ON tapahtumassa. Amanda Borneke huomaa, että hänen ajatuksensa alkavat kuulua, vaikka hän toteaakin tiedostamisen tason olevan edelleen “haastava”.

– Aiemmin purkamista on pidetty vain “elämän loppuna”. Mutta kun aloitin, päätin selvittää mitä tapahtuu, jos loppua ei olekaan ja näkisimme purkamisen ennemmin “elämän alkuna”.

– Nyt koko rakennusala on keskellä oppimisprosessia, jossa jatkamme kokemusten jakamista ja tiedon lisäämistä. Voimme säästää paljon rahaa vähentämällä jätettä ja päästöjä. Koska me voimme. Suurin este kehitykselle on käsitys, että kierrätys heikentää kannattavuutta, vaikka asia on päinvastoin.

HÄN PITÄÄ TUOREENA esimerkkinä Swecon toimeksiantoa Tukholman Blique by Nobis hotellista. Rakennuksen kunnostustyössä käytettiin uudelleen materiaaleja 86 miljoonan kruunun arvosta ja säästetyt ilmastopäästöt vastasivat 3600 tonnia hiilidioksidia.

– Näemme näissä projekteissa, että tapa kierrättää ei johda vain taloudellisiin voittoihin, vaan se edistää innovaatioita, sekä lisää työpaikkoja ja muita mahdollisuuksia.

AMANDAN MUKAAN KIERRÄTYKSEEN liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.

– Yleensä kysyn projektiryhmiltäni, kuinka moni harkitsisi käytettyjen vuodevaatteiden ostamista. Monet ovat hiljaa. Mutta ovatko he koskaan yöpyneet hotellissa? On erikoista, että käytetyt vuodevaatteet nähdään ällöttävinä, mutta hotelliyö asiana, joka on hemmottelua.

Samoja yleistyksiä voidaan rinnastaa rakennusteollisuuteen. Kyse on henkisten esteiden purkamisesta.

YKSI ESIMERKKI UUDELLEENKÄYTÖSTÄ on rakennusteollisuuden moduulit. Menetelmä, josta Amanda pitää.

– On erittäin hyvä esimerkki rakentaa modulaarisesti ja purkaa uudelleenkäyttöä varten. Se tekee rakennuksista joustavia ja siirrettäviä. Esimerkiksi tilapäisiksi toimistoiksi ja kouluiksi korjaus- ja rakennusprojektien aikana.

DIGITALISAATIO ON VAHVA trendi, jonka pitäisi helpottaa koko elinkaaren suunnittelua jo suunnitteluvaiheessa. Toinen on toimialojen välinen yhteistyö, jossa voidaan kutsua muita toimijoita hyödyntämään rakentamisen jätettä.

– Olen esimerkiksi tehnyt juhlamekon kierrätetyistä auton hihnoista. Siitä tuli todella hieno ja osoitus, että potentiaalia on, jos vain kutsumme lisää toimialoja ja ihmisiä mukaan prosessiin.

– Tärkeää on saada ihmiset innostumaan ja herättää heidän kiinnostuksensa. Uskon ilmastoiloon häpeän sijaan. Ja haluan ihmisten tuntevan, että osallistumalla he voivat vaikuttaa. 

Jos saisit päättää, mitä haluaisit tapahtuvan seuraavien vuosien aikana?

– Haluaisin, että Ruotsissa rakennetaan ensimmäinen korkea kerrostalo kierrätysmateriaalista. Tähän myös uskon. Tällaisen rakennustavan potentiaali on erittäin suuri. Kyse on vain uskaltamisesta.